Uusia alkuja: yksinpuurtajasta osaksi Vislan tiimiä

mennessä | elo 4, 2021

 

USA, Suomi, Kiina, Suomi, Kiina – passini sivuille on kertynyt melkoinen määrä leimoja ja viisumeita viime vuosien aikana. 

Oman uran toteuttaminen puolisoni töiden mukana vaihtelevien osoitteiden ja mantereiden välissä ei ole ollut aina yksinkertaista, mutta kirjoittavana freelancer-yrittäjänä kuitenkin mahdollista. Markkinointiviestinnän maailmassa viihtyvälle yksin työskentelystä ehtii helposti muodostua sanojen ja tekstiluonnosten ympäröimä mukava kupla, jonka ulkopuolelle ei edes oikein osaa kaivata. 

Viime keväänä silmiini kuitenkin osui hymyilyttävän vetävä työpaikkailmoitus. Olin palaamassa Suomeen ja ajatus kiinnostavaan työyhteisöön kuulumisesta oli lähtenyt ilmoituksen myötä itämään. Tunne ei jättänyt minua rauhaan, joten lopulta naputtelin Googleen Visla Solutions ja kirjoitin hakemuksen. 

Nimittäin aiemmin kuvailemani freelancerin kupla voi käydä sosiaaliselle persoonalle varsin yksinäiseksi. Esimerkiksi koirani ei ole antanut kovinkaan hedelmällisiä ehdotuksia silloin, kun olen pallotellut sopisiko johonkin paremmin ainutlaatuinen vai uniikki, saatikka intoutunut pohtimaan kanssani tekstin rakenteen järjestystä. Kahvitaukojen aikana heittämilleni vitseille se on lähinnä kallistellut päätään mietteliään näköisenä.

Jo haastatteluprosessissa hyvä fiilikseni vahvistui – sekä Vislasta että päätöksestäni hakeutua yksinäisestä läppärikuplastani osaksi tiimiä. Haastattelu oli kaukana jäykästä, monologien vaihtoon perustuvasta kysymys-vastaus -patteristosta, vaan se oli aidosti vuorovaikutuksellinen ja ilmapiiriltään rento. Myöhemmin minulle on osoittautunut, että juuri sellainen Visla on työpaikkanakin. 

Kertoo paljon Vislan porukan avoimesta mentaliteetista, että he päätyivät palkkaamaan tiimiinsä jonkun, joka asui vielä hetken maapallon toisella laidalla. Visla lupaa arvoissaan olla työpaikkana aidosti joustava, ja sitä se on keskelle kansainvälistä muuttoprosessia osuneessa aloituksessani ollutkin. Vaikka aluksi mopoilin vielä hetken aasialaisen miljoonakaupungin kujilla, sain aloittaa pehmeästi tutustumaan uuteen työhöni Vislan sisällöntuottajana. Kun sitten saavuin matkalaukkuvuoreni kanssa pää jetlagista pehmeänä Helsinki-Vantaalle, sain tiimiltäni kaiken tuen siihen, että pidin tietokoneeni kiinni muutaman päivän ajan. 

Paluu ulkomailta Suomeen on ollut iso muutos, mutta uudet työtuulet ja työporukka ympärillä ovat auttaneet uuden alun rakentamisessa. Vaikka ensimmäisinä viikkoina Vislalla tuntui hieman pelottavalta heittää omia keskeneräisiä tekstiluonnoksia muiden nähtäville, huomasin nopeasti, että juuri yhdessä työstämistä olin kaivannut. Ja kahvitaukoja muidenkin kuin koirani kanssa. 

 Joten tästä se lähtee; matkalaukkujen purkaminen, Suomen elokuu ja uusi arkeni Vislalaisena.